Ilmastoperheet hiilijalanjälkien kimppuun

Tamperelaisten ilmastoperheiden hiilijalanjäljet laskettiin alkuvuodesta ja nyt perheet ovat asettaneet tavoitteet päästöjen vähentämiseksi. Vuoden päästä selvitetään, onnistuivatko perheet pienentämään ilmastokuormitustaan. Yksittäisen ihmisen hiilijalanjälki koostuu asumisen, liikkumisen, jätteiden, ruokailun ja kulutuksen ai heuttamista päästöistä.

Hiilijalanjäljen laskemisessa hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen ilmastodieetti-laskurin taustatietoja. – Laskuri löytyy netistä, joten kaikki asiasta kiinnostuneet voivat laskea oman ilmastokuormituksensa, vinkkaa projektipäällikkö Leena Karppi Ilmankos-projektista.

Ilmastoperheet ovat osa projektin toimintaa Kaukajärvellä ja Annalassa. Ilmastoperheet ovat tavallisia kotitalouksia, jotka ovat kiinnostuneita oman arkensa ilmastovaikutuksista. Mukana on yhteensä 30 perhettä: lapsiperheitä, sinkkuja, pariskuntia, eläkeläisiä, nuoria ja vanhoja.

 

Ilmastoperheiden hiilijalanjälki on keskimääräistä pienempi Ilmastoperheiden hiilijalanjälki on jo lähtötilanteessa pienempi kuin keskimääräisellä suomalaisella. Suomalaisen hiilijalanjälki on käytetyn laskentatavan mukaan keskimäärin 8700 kiloa vuodessa, kun ilmastoperheiden hiilijalanjälki henkilöä kohden on noin 6900 kiloa. Jotta hiilijalanjälki olisi EU:n ja Suomen päästövähennystavoitteen mukainen, olisi päästöjen oltava korkeintaan 5500 kiloa vuodessa henkilöä kohden.

Ilmastoperheiden päästöt ovat keskimääräistä suomalaista pienemmät asumisen, ruoan ja kulutuksen osalta. Asumisen päästöjä pienentää uusiutuvien energialähteiden käyttö. Keskimääräisen suomalaisen päästöt ylittyvät vain liikkumisessa, mihin vaikuttavat erityisesti yksityisautoilu, ulkomaanlennot ja laivamatkat.

Ilmastoperheiden joukkoon on valikoitunut varmasti jo valmiiksi tiedostavia kansalaisia, mutta petrattavaa on vielä kaikilla, Karppi kertoo. Hiilijalanjälkilaskennan tuloksia ja keinoja hiilijalanjälkien pienentä miseksi on pohdittu purkutilaisuuksissa. Lisäksi kukin perhe on miet ti nyt, mistä ilmastopäästöjä on helpoin ta ja halvinta vähentää.

Ruokailun isot ilmastovaikutukset yllättivät Yksi mukana olevista perheistä on Jenni Mäenpään ja Matti Rintalan yksilapsinen perhe Annalasta. Perheen hiilijalanjälki on selvästi pienempi kuin suomalaisten keskimäärin ja jopa alle ilmastoperheiden keskiarvon. Vain ruokailun osalta perheen ilmastovaikutukset olivat suuremmat kuin ilmastoperheillä keskimäärin. – Ruokailussa voisimme parantaa. Tavoitteena on vähentää kasvihuonevihannesten käyttöä talvella puoleen nykyisestä.

Samoin juuston käyttö yritetään puolittaa vuoden aikana. Pyrimme myös lisäämään kas visruokia liharuokien sijaan, Jen niMäenpää sanoo. Ravinto aiheuttaa noin neljänneksen yksityisen kulutuksen kasvihuonekaasupäästöistä. Helpoimmat tavat pienentää ruoan ilmastovaikutuksia on korvata lihaa kasviksilla ja pienentää roskiin menevän ruoan määrää.

Suomalainen heittää ruokaa roskiin 20–30 kiloa vuodessa. Nyrkkisääntönä ruokavalinnoissa voi pitää sitä, että vähiten ilmastoa kuormittavat kausituotteet, viljatuotteet, peruna, avomaalla kasvatetut kotimaiset hedelmät, vihannekset ja marjat sekä metsän ja lähivesien antimet. Suurimmat päästöt aiheutuvat eläinkunnan tuotteista sekä pakasteista, riisistä ja kasvihuonetuotteista. Mäenpään ja Rintalan perheen liikkumisen päästöt ovat erityisen pienet, pienemmät kuin ilmastoperheillä tai suomalaisilla keskimäärin.

Hiilijalanjäljen laskentavuonna perhe ei tehnyt lainkaan lentomatkoja, mikä osaltaan pienensi ilmastovaikutuksia. – Käytämme paljon bussia ja pyöräilemme, yksityisautoilu on vä- häistä. Meillä isoin asia on, että nykyinen asuinpaikka mahdollistaa sen,ettei työmatkoihin käytetä autoa. Asuntoa ostaessamme se oli meillä tavoitteena. Liikkumistavan valinta on tottumiskysymys.

Arki rullaa samoilla kaavoilla eikä liikkumista pysähdytä erikseen miettimään joka päivä. Kun on kerran alkanut autoilla, kävellä tai mennä bussilla, ei helposti tule vaihdettua toiseen ilman tietoista päätöstä. Toisaalta tämä on meidän tilanteemme tällä hetkellä. Voi hyvin olla, että jonakin päivänä toinen meistä on töissä paikassa, jonne pääsemiseksi yksityisautoilu on ainoa järkevä vaihtoehto, Mäenpää kertoo.